Symbal Sädehelmi

Nimi: Symbal Sädehelmi
Ikä: 336-vuotias
Syntymäpäivä: 18. kaiakuuta 186jMs
Laji: Lohikäärme
-Kuva 1- -Kuva 2- -Kuva 3-


Luonne:
Avoin ja aurinkoinen Symbal pyrkii olemaan rehellinen ja ystävällinen kaikille. Hänellä on tapana ilostuttaa muiden päivää lähes jatkuvalla kauniilla hymyilyllään, eikä neidon elämässä tunnu olevan synkkiä sadepäiviä lainkaan. Sadesäälläkin Symbal tuntuu pysähtyvän vain ihailemaan pilvien tummanpuhuvaa kauneutta ja nauttimaan siinä samalla pisaroiden tanssista suomuillaan. Joidenkin mielestä pahaenteiseltä kuulostava raju ukonilma taas saa tämän neidon suomun värisemään latautuneesta intohimosta, joka saa hänet suorastaan sädehtimään. Symbaliin on helppo tutustua ja hänen iloisen luonteensa takia hänestä saa helposti ystävän, mikäli antaa vain itselleen mahdollisuuden tutustua tähän kaikkia ja kaikkea rakastavaan lohikäärmeneitoon. Toisinaan Symbal voi vaikuttaa varsin sinisilmäiseltä maailmaa kohtaan, sillä hän uskoo, että kaikissa on jotakin hyvää ja että jokainen ansaitsee mahdollisuuden.

Symbal on hyvin kiinnostunut ihmisistä ja elääkin mielellään heidän keskuudessaan. Hänen kaksosveljillään oli joskus tapana piikitellä Symbalia ihmisrakkaaksi, mutta eipä Symbal ole sitä koskaan kieltänytkään. Tosin erinäisten tapahtumien kautta lohikäärmenaaraan sokea luottamus ihmisiin on alkanut hiipua, eikä hän enää tuppaudu näiden seuraan täysin varauksetta. Tavallisesti Symbal ei karttelisi huomiota, mutta magiaan epäluuloisesti suhtautuvat kansat ovat pakottaneet hänen pitämään varansa ja pysyttelemään piilossa suurimman osan aikaa.

Symbal rakastaa koruja, eniten niitä jotka on tehty hopeasta tai joissa on käytetty sinisiä jalokiviä, sillä ne sopivat väreiltään hänen lumenvalkoisiin suomuihinsa hyvin. Symbal ei varsinaisesti koristele itseään koruilla näytelläkseen niitä muille tai koristaakseen kauneuttaan, vaan hän rakastaa enemmän niiden omistamista, kuten lohikäärmeet yleensäkin. Symbal on hyvin tarkka korujen suhteen ja hän onkin oppinut paljon ja nopeasti erilaisten kivien ja metallien ominaisuuksista ja hän pystyy helposti arvioimaan niiden arvon. Vaikka Symbal onkin hyvin ulospäin suuntautunut ja puhelias, kaipaa hän silloin tällöin myös omaa rauhaa.


Ulkonäkö:
Symbalin suomut ovat hohtavan valkoiset ja hänen otsaltaan niskaan asti kulkeva harjas, sekä pitkän kaksihaaraisen häntänsä tupsut ovat hopeanharmaat. Myös Symbalin otsalta leukaperiin ulottuva sarveismuodostuma on hopeinen ja sen keskellä hohtava lohikäärmekristalli on syvänsininen sävyltään. Lohikäärmenaaraan päälaella on kaksi paria tummansinisiä sarvia, joista etummaiset ovat taempia hieman pienemmät. Hänen otsaltaan lähtee myös niskaa pitkin etenevä ohuempien piikkien rivi, joka kasvaa hänen tuuhean harjansa seasta. Symbalilla on useampia tummansinisiä sarveismuodostumia ympäri kehoaan. Osa näistä lähtee niskasta ja ne jatkuvat poikittaisina aina hännän tyveen asti ja niitä on myös hänen jokaisessa jalassaan useampia, kuten myös siivissä, joita Symbalilta löytyy tavallisesta poiketen kaksi höyhenpeitteistä paria. Hänen hartioistaan kasvavat siivet ovat selvästi suuremmat, kuin alempaa selästä kasvavat. Erikoisten siipiensä takia Symbal on taitava lentäjä, ja hän pystyy hallitsemaan lentoaan paremmin kuin kaksisiipiset lajikumppaninsa. Symbalilla on myös hyvin pitkä ja notkea häntä, jossa on kaksi haaraa, joista toisessa on kaksi tummansinistä sarveisrengasta ja toisessa kolme. Ennen haaraa Symbalilla on myös kolme hieman suurempaa sinistä rengasta häntänsä ympärillä. Symbalin leuan alta häntään asti ulottuva rintapanssari on hänen muita suomujaan paksumpi, mikä suojaakin hyvin naaraan vatsaa ja kaulaa.

Lohikäärmehahmoa useammin Symbal kuitenkin liikkuu mieluimmin ihmismäisessä kehossaan, joka eroaa ihmisen tavallisesta ruumiista kuitenkin hyvin selvästi. Ihmishahmossaan Symbalin iho on pelkkiä pieniä joustavia lumenvalkoisia suomuja, jotka kimaltavat auringon valon osuessa niihin ja jotka hehkuvat kevyesti Kuun loistaessa. Hänen lohikäärmeenkehoaan koristavat tummansiniset sarveismuodostumat löytyvät myös hänen ihmiskehostaan unohtamatta hänen päätään koristavaa hopeista osaa, jonka keskellä hänen lohikäärmekristallinsa loistaa omaa sinistä valoaan. Muuttuessaan ihmiseksi Symbal ei yleensä raaski hävittää kehostaan häntäänsä, vaan hän vain kutistaa sen sopimaan paremmin pienempään kehoon. Pysyäkseen piilossa vihamielisiltä katseilta Symbal pukeutuu ihmishahmossaan tummansinisiin väljiin kaapuihin ja viittoihin kätkeäkseen erikoisen ulkonäkönsä ja ainoa koru, jota hän pitää on hänen hopeinen nilkkarenkaansa, johon on istutettu muodonmuutostaikuudella varattuja timantteja ja safiireja.


Menneisyys:
Symbal kuoriutui eräänä kesäisenä aamuna kahden veljensä, Ramsonin ja Roanin kanssa itäiselle merelle päin olevan vuorenrinteen kupeessa. Identtisten kaksosveljien ja Symbalin vanhemmat olivat kaksi hyvin erilaista lohikäärmettä. Heidän äitinsä Kaira oli Symbalin tavoin lumivalkea naaras, kun taas heidän isänsä oli tummansiniharmaa lohikäärme Imbrezias, ja jolta veljekset perivät sinertävän värityksensä. Symbalin lapsuusaika oli onnellinen ja hänestä kasvoi tavattoman utelias ja avoin lohikäärmenaaras, joka lähti lopulta tutkimaan maailmaa omin päin. Jonkin ajan kuluttua hänen vanhempansa saivat myös toisen pesueen, mutta kahdesta poikasesta toinen kuoli hyvin nuorella iällä. Symbal oli palannut vaihteeksi tapaamaan vanhempiaan yhdeltä retkistään ja tutustui pikkusiskoonsa Coraliin. Coral muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon Symbalia, mutta on luonteeltaan iloista siskoaan paljon vakavampi ja toisen saman pesueen poikasensa menetyksen takia Kaira helli kuopustaan vähän turhankin paljon. Nykyään Symbal tapaa veljiään harvemmin, mutta Coralin kanssa Symbalilla on läheisemmät välit. Pikkusisko tosin paheksuu tavattomasti Symbalin päätöstä elää ihmisten keskuudessa, eikä voi ymmärtää Symbalia tai hänen kiinnostustaan ihmisiin.

Symbal jatkoi kiertelyään, niin vuoristossa metsissä ja kävi kerran jopa jäätiköllä, kunnes eräänä päivänä törmäsi vuorilla käymässä olleeseen siivettömään merineen. Symbal ihmetteli tätä kummallista ilmestystä ja tutustui häneen. Merine kertoi olevansa Jahamal ja että hän omisti korukaupan eräässä ihmisten kaupungissa ja menetti sulkaiset siipensä nuorena eräässä kauheassa kahakassa. Jahamal oli vuorilla ostamassa uusia tuotteita kauppaansa, sekä raaka-aineita omiin töihinsä, kun metallit ja jalokivet olivat halvempia suoraan vuorilta ostettaessa kuin jos niitä olisi ihmisten valtakunnista etsinyt. Merinen huolena olivat vain suuret matkaetäisyydet, jotka tuntuivat tavallista vaikeammilta siipien menetyksen takia. Symbal lupautui auttamaan Jahamalia kaupanteossa ihmiskaupunkien ja vuoriston välillä, sillä lohikäärmeen siivin asiat hoituivat paljon nopeammin ja halvemmin kuin hevosten ja kärryjen kanssa, mihin merine oli joutunut aiemmin tyytymään. Nuoren lohikäärmeen päätökseen vaikuttivat suuresti uteliaisuus ihmisiä kohtaan kuin myös suuri rakkaus koruihin ja muihin arvoesineisiin.
Symbal siis muutti Jahamalin luokse Koniliin ja opetteli elämistä ihmisten keskuudessa kuin myös kaupankäynnissä tarvittavia taitoja. Jahamal oli nimittäin jo vanha merine, eikä hänellä ollut jälkikasvua, joka olisi voinut periä omaisuuden, jonka hän oli ehtinyt pitkän elämänsä aikana kerätä, joten merinen ajan koittaessa jätti hän koko omaisuutensa Symbalille.

Lohikäärme oli elänyt usean vuoden Jahamalin kanssa ja häneen oli lähes totuttu Konilissa, minkä vuoksi muutamat ensimmäiset vuodet ilman merineä sujuivat varsin mukavasti. Kuitenkin pinnan alla kyti jatkuvasti, eikä Symbalilla ollut lainkaan käsitystä siitä, kuinka suuri merkitys Jahamalilla oli ollut ihmisten mielipiteisiin hänestä. Jahamalin kuoltua ei Symbalilla ollut enää ketään puolestapuhujaa, minkä vuoksi pienikin kipinä saattoi aiheuttaa suuren roihun. Symbal oli lohikäärme, minkä vuoksi häneen ei luotettu ja vuodet Jahamalin kanssa tuntuivat unohtuneen äkkiä, kun ihmiset jo alkoivat suhtautua nuoreen lohikäärmeen hyvin epäluuloisesti. Vihan roihahtamiseen ei tarvittu muuta kuin yksi pieni lumottu esine, jonka kaupungin vartiosto löysi eräänä iltana Symbalin kaupasta. Symbal ei vielä tänäänkään tiennyt, mistä koru oli päätynyt hänen kauppansa lattialle, mutta siitä huolimatta se käänsi siinä samassa Symbalin maailman nurin. Lohikäärme joutui pakenemaan Konilista henkensä edestä, eikä ehtinyt ottaa mukaansa muuta kuin vaatteet, jotka hänellä oli yllään sotilaiden takavarikoidessa hänen koko omaisuutensa ja polttaessa hänen kauppansa perustuksiaan myöten tuhkaksi.
Kuin ihmeen kaupalla Symbal löysi tiensä elävänä pois Konilista ja sotilaiden kynsistä ja hän piiloutui usean kuukauden ajaksi metsiin, ennen kuin hän uskaltautui muuttamaan muotoaan ja lentämään suorinta tietä Lohikäärmevuorille. Järkytys elämänsä romahtamisesta jätti Symbaliin jälkensä ja meni useampi hetki, ennen kuin Symbal uskaltautui laskeutumaan jälleen vuorilta. Hän ei voi vieläkään ymmärtää, mikseivät ihmiset voi hyväksyä häntä sellaisena kuin hän on, kun hän ei ole koskaan edes mielestään tehnyt mitään pahaa heitä kohtaan. Symbal kuitenkin toivoo, ettei kukaan joutuisi koskaan kokemaan samaa kuin hän, mistä syystä hän nykyään matkaakin pitkin Sevorea etsimässä magian koskettamia olentoja, jotka kenties voisivat tarvita hänen apuaan selviytyäkseen tässä vihamielisessä maailmassa.


Muuta:
Symbalin elementti on sähkö ja hän pystyy syöksemään sinisiä salamoita kidastaan. Innostuessaan tai muuten kokiessaan voimakkaita tunteita Symbalin suomutkin saattavat saada hennon sähkölatauksen, jolloin kannattaa välttää koskettamasta häntä, ellei halua saada pientä nipistävää sähköiskua. Symbal ei ihmishahmossaan pysty syöksemään salamoita, mutta hänen suomuillaan on yhä tapana kipunoida aina välillä. Haluamatta kuitenkaan satuttaa toisia Symbal yrittää hillitä tunteitaan, ettei hänen sanojensa mukaa tälläisestä "ylilatauksesta" synny vaaraa kenellekään.

Symbal ei ole oikein koskaan ollut kovinkaan kiinnostunut taikuudesta, joten lohikäärmeiden mittapuulla hän on vain keskinkertainen loitsija. Toki hän kykenee luomaan vaikeitakin loitsuja, mutta hänen on keskityttävä tavallista enemmän päästäkseen toivottuun lopputulokseen ja taikuuden hallitseminen on hänelle rasittavampaa kuin esimerkiksi hänen siskolleen, joka on Symbalia selvästi taitavampi loitsimisessa.